Digiesteettömät palvelut ja riittävä hoiva.
Ikääntyminen on luonnollinen osa elämää ja jokaisella meistä on oikeus elää vanhuus arvokkaasti. Kaikilla ikääntyneillä ei sairauden sattuessa ole samoja mahdollisuuksia hoivaan joko tukiverkon puuttumisen tai taloudellisten rajoitteiden vuoksi. Hoivaköyhyys eli se, että ei saa tarvitsemaansa apua ja tukea, johtaa syrjäytymiseen ja yhä suurempaan toimintavajeeseen. Toisin sanoen se, että säästämme hoivasta aiheuttaa paitsi inhimillistä kärsimystä ja terveyden menettämistä, niin myös sen kuuluisan rahakirstun hupenemista.
Yleisesti ottaen ikääntyneillä menee kuitenkin hyvin. Eletään yhä useammin hyvin iäkkääksi yli 95 vuotiaaksi ja pysytään toimintakykyisempänä ja terveempänä kuin koskaan. Tällä hetkellä ikääntynyt eli yli 75-vuotias väestö on aktiivista ja osallistuvaa. He tuottavat merkittävän kansantaloudellisen panoksen itseasiassa juurikin hoivaan. Omaishoitajuus on yleisintä yli 75-vuotiaiden joukossa. Laskennallinen säästö on 1,25miljardia euroa vuodessa. Olemme tälle ikäryhmälle käytännössä velkaa hyvän hoidon, saavutettavat palvelut ja riittävän hoivan. Ajan varaamisen tulee onnistua esteettömästi myös niille, joilla ei ole digitaalisia taitoja tai mahdollisuuksia käyttää teknologiaa. Palvelun on siis oltava saatavilla myös perinteisin keinoin kuten puhelimitse tai kasvotusten.
Yhdessä voimme rakentaa yhteiskunnan, jossa jokainen ikäihminen voi elää täysipainoista elämää riippumatta iästä, toimintakyvystä tai terveydentilasta. Ja kun lukuja katsoo, ei sen tarvitse olla kallista, sen sijaan sen tekemättä jättäminen on erittäin kallista.
Taru Lehtinen, geriatriaan erikoistuva lääkäri, palliatiivisen- ja saattohoidon erityispätevyys, varavaltuutettu, SDP